tiistai 17. maaliskuuta 2015

#ruokakuvantarina

Prinsessakeittiö heitti jo useampi viikko sitten ilmoille hauskan #ruokakuvantarina -haasteen kaikille bloggaajille (vai onko termi nykyisin blogaajille?). Ruokien valokuvaus on niitä asioita, joissa haluaisin kovasti tulla paremmaksi, mutta käytännössä kuvat tulee meillä räpsittyä yleensä aika pikaisesti; kolmijalkana toimii tukeva kyynärnoja samalla, kun ihmispoikanen koittaa saada kameraa kädestäni tai sormiaan kuvattavaan annokseen. Taustalle saattaa ilmestyä yllättäviä koirankuonoja tai ihan tosi nälkäisiä silmäpareja. Olen myös jo monta talvea ollut aikeissa hankkia raksa- tai muuta kirkasvalolamppua pahimman kaamosajan valotusta helpottamaan, mutta valo on edelleen ostoslistalla ja nyt kevätauringon jo paistaessa vaikuttaa siltä, että valo siirtyy jälleen ensi syksyn jutuksi. Valoisalla kaudella saan otettua kuvia olohuoneen tai keittiön ikkunan ääressä, talviaikaan koitan taas haalia kuviin luonnonvaloa kiikuttamalla sapuskat terassille. Pimeimpänä aikana on välillä tyydyttävä myös keittiön työvaloon.

Ylläolevasta voinee päätellä, että meillä ruokakuvien tarinat ovat siis melko lyhyitä. Itseäni se ei kuitenkaan haittaa - vaikka ihailen korunkauniita, inspiroivia ruokakuvia, pidän myös aika simppelistä tyylistä, jota omat kuvani edustavat. Joitain pieniä tarinoita sain kuvien takaa kuitenkin kaivettua, alla parikin esimerkkiä meille tyypillisistä kuvanottotilanteista.

Kuvattavat olivat vaarassa päätyä parempiin suihin...
...mutta tuon räpsäisin nopeasti käyttökuvaksi ennen, kuin munista tuli munakokkelia.
Tätä kuvaa en ole käyttänyt mihinkään, mutta pidin siivilää toisessa ja kameraa toisessa kädessä, taustalla lattia...
...ja vähän muutakin.

8 kommenttia:

  1. Sama juttu tässäkin studiossa, koira ei ole vieläkään oppinut, että sen kuonoa ei kaivata ruokakuvissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heidi: ihme tyyppejä nuo koirat :D Vaikka ehkä tuollainen harmaa olisikin ihan hieno tausta, jos sopivasti kuvaan osuisi.

      Poista
  2. Hurmaava kuvausassistentti sinulla! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin? :) Tuo onneksi poistuu sanomisella, välillä apulaisena on myös taapero joka saattaa ihan härskisti pihistää puolet kuvausrekvisiitasta nenäni alta tai tunkea sormet kuvattavaan annokseen :D

      Poista
  3. Meillä on taas käynyt mielessä, että voisi tehdä kuonoruokavideoita :) Vaikka sillai suoraa kuvaa keittiön puolelta, jossa tryffelikoirat yrittää käydä varkaissa ja jos korvat ei ole tarkkana. Useampi paistinlasta on päätynyt parempiin suihin ja joskus on meinannut selän takaa lähteä pihvikin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistoidea! Meillä isommat koirat ovat muutaman kerran käyneet omin avuin ruokkimassa itseään mitä ihmeellisimmillä elintarvikkeilla, sipulit ovat suurin piirtein ainoa juttu, mihin eivät halua koskea :D Saa olla aika tarkkana.

      Poista
  4. Ihana linssisydän.
    Meillä on kans aina pienet kädet kuvissa, joten nopee saa olla. Ja aika usein pieni käsi ehtii napata jotain suuhunsakin, joten on paree onnistua ekoissa kuvissa. :)
    Kiitos kun tartuit haasteeseen!

    VastaaPoista
  5. Kiitos Veera kun heitit haasteen ilmoille, oli ilo osallistua! Pienissä käsissä taitaa olla se huono puoli, että ne muuttuvat vaan vikkelämmiksi ajan mittaan... :)

    VastaaPoista