perjantai 16. elokuuta 2013

Paahdetut uudet perunat




Ruokaa tulee laitettua, mutta sen päivittäminen blogiin on hidasta. No, kerroin viikonloppuna, että pitkästä aikaa tuli tehtyä ihan uuniruokaa, paahtopaistia, ja se maistui todella hyvältä :) Nämä potut tehtiin samalla kertaa ja myös uunissa, eivätkä hävinneet aterian päätähdelle. Kivaa vaihtelua keitettyihin perunoihin ja perunasalaatteihin, joita itse tuppaan aina uusista perunoista laittamaan. "Vanhoista perunoista" tehtyihin paahdettuihin pottuihin verrattuna uudet perunat ovat kiinteämpiä ja ainakin minulla muuttuivat hieman makeiksi uunissa ollessaan. Myös valkosipulinkynnet olivat herkkua!

Ohjeesta ei ole kiittäminen itseään, vaan aina luotettavan Silläsipulilan reseptiarkistoa. Ohje löytyy alta melko sellaisenaan, muutettuna ne kohdat, jotka meillä menivät alkuperäisestä hieman sivuun :)

Paahdetut uudet perunat ja valkosipulit 

uusia perunoita
rypsiöljyä
voita
valkosipulinkynsiä kuorittuna
merisuolaa
yrttejä oman maun mukaan (olisin tykännyt timjamista, mutta laitoin oreganoa ja lopuksi tuoretta persiljaa, koska niitä sattui olemaan)

Laita pestyt, kokonaiset potut (lohko isompia hieman, jos kovin erikokoisia kuten meillä) ja kuoritut valkosipulinkynnet uunin kestävään vuokaan. Lorauta päälle reilusti öljyä ja lisää muutama lastu voita. Ripsi päälle makusi mukaan suolaa. Riivi mukaan yrtit ja kääntele sekaisin. Paahda 200-asteisessa uunissa noin 45 min perunoiden koosta riippuen. Kääntele perunoita muutaman kerran paistamisen aikana. Silppua halutessasi valmiiden pottujen päälle hieman tuoretta persiljaa.

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Perusasioiden äärellä: paahtopaisti ja viherpippuri-konjakkikastike


Blogia seuraava on saattanut huomata, että olen välttänyt uunin päälle laittamista kuin ruttoa viime aikoina; en koskaan valittaisi liian kuumasta kesäkelistä, mutta sisäilmaa en viitsi turhaan lämmittää kolmeenkymppiin ;) Eilen vähän viileämmän kelin vallitessa tehtiin vaihteeksi kuitenkin uuniruokaa: ihan klassista, sisältä kauniin punaista paahtopaistia, perunoita sekä kermaista viherpippuri-konjakkikastiketta. Ja miten hyvältä ne maistuivatkaan pitkästä aikaa!

Paahtopaistin ohje löytyy vanhemmasta tekstistä, tällä kertaa jätin vain jälkimarinoinnin pois ja viipaloin paistin sellaisenaan, kun se oli uunista tultuaan hieman jäähtynyt ja vetäytynyt. Siitä ei vaan pääse mihinkään, että yksinkertainen on kaunista, ja sama pätee myös paahtopaistiin. Suolaa, pippuria, ja ainoana ekstrana hieman valkosipulirouhetta.

Kaveriksi tehty, helppo viherpippuri-konjakkikastike oli myös onnistunut, tosin kastiketta tuli niin vähän, että muutin tähän ohjeeseen määrät suuremmiksi - kahden desin kermaa käyttäessä hyvin kokoon keittynyt soosi riitti nimittäin vain juuri ja juuri kahdelle. Kastike kannattaa tehdä vasta, kun paisti on otettu uunista ja ehtinyt levähtää hetken, niin saat paistinliemet talteen. En ole mikään kastikemestari ja luultavasti menin tässä siitä, mistä aita oli matalin, mutta se ei haittaa. Jos hyvää saa tehtyä ilman vaikeaa, I'll take it!



Viherpippuri-konjakkikastike (neljälle)

n. 2 dl paahtopaistin paistinlientä (tai sen verran, kun sitä on)
5 dl kuohukermaa
0,5 dl konjakkia
1 tl kokonaisia, kuivattuja viherpippureita
1 rkl hunajaa
1 rkl voita
(suolaa)

Kuumenna pannu sihiseväksi ja lisää voi. Minä käytin samaa pannua, kuin paahtopaistin pintojen sulkemiseen, ja rapsuttelin voin lisättyäni vielä kaikki mahdolliset maut irti ja mukaan kastikkeeseen. Lisää konjakki ja anna kiehahtaa hetken. Lisää viherpippurit ja liemi, ja anna jälleen kiehahtaa. Lisää vielä kuohukerma ja anna koko kastikkeen kiehua hetken kasaan kunnon lämmöllä. Pienennä sitten lämpöä, ja jatka kokoon keittelyä 10-15 min rauhallisesti niin, että kastike kuplii laiskasti silloin tälloin, mutta ei enää kiehu voimakkaasti. Lisää hunaja ja tarkista maku; tarvittaessa lisää vielä suolaa (minä en käyttänyt, koska paistinliemen suola riitti ja maku korostui kastikkeen mennessä kokoon). Sulje levy ja anna vetäytyä vielä pari minuuttia. Sekoita vielä kevyesti ennen tarjoilua.

perjantai 9. elokuuta 2013

Seesam, savusta (mun lohi)!


Yritämme isännän kanssa käydä kaupassa vain kerran viikossa, mikä käytännössä tarkoittaa, että perjantain kauppareissun jäljiltä viikonloppuna syödään parhaat tuoretuotteet ja herkut, ja viikolle otetaan jotain paremmin säilyvää ja yksinkertaista. Kalansyönnin kannalta systeemi on hieman ongelmallinen sikäli, että vaihtoehdoiksi jää joko syödä kalaa heti viikonloppuna tai pakastaa kala, ja kaikki varmasti tietävät, ettei pakastettu kala ole yhtään sama asia kuin tuore. En sano, että se olisi pahaa, mutta aina jotenkin harmittaa syödä kalansa pakastimesta, kun tuoreena se olisi niin paljon parempaa!

Anyway, koska kalaa halutaan syödä viikollakin, nappaan silloin tällöin laiskan emännän ratkaisuksi pakastealtaasta valmiita, nahattomia lohifilepaloja, joita on neljä annoskappaletta samassa vakuumissa. Ei kovin kaksinen tuote, mutta ah, niin helppo.

Muutama päivä sitten tuo arkinen pakastekala sai kuitenkin ihan uutta nostetta, kun keksin pyöräyttää sen seesaminsiemenissä ja nakata sähkösavustimeen. Ihan mahtava juttu, hellepäivänä ei tarvinnut turhaan laittaa keittiöön lisälämpöä hellan tai uunin kautta, aikaa kului noin varttitunti ja uusi arjen pelastaja oli keksitty! :) Kaveriksi lohelle riitti avokadolla ja limetillä höystetty herkullinen salaatti.

Seesaminsiemenet kypsyivät ja savustuivat maukkaiksi samassa prosessissa, ja lohi pysyi yllättävän mehevänä sisältä. Kunnes ehdin kokeilemaan, voin vain arvailla, miten hyvää sama ruoka olisi ihan tuoreella kalalla. Suosittelen ihan ehdottomasti kaikille!

Savustettu seesamilohi (kahdelle)

200-300g lohifilettä nahattomaksi käsiteltynä ja annospaloiksi leikattuna (ja sulatettuna, jos käytät pakastekalaa)
suolaa
2-3 rkl seesaminsiemeniä
1 tl chilirouhetta

1. Ripottele lohipaloille tasaisesti suolaa. Sekoita matalalla lautasella keskenään seesaminsiemenet ja chilirouhe, ja ripsauta halutessasi seokseenkin vielä hieman suolaa. Pyöräytä kalapalat seoksessa niin, että sitä tarttuu niihin kauttaaltaan.

2. Tuuppaa kalat sähkösavustimeen 10-15 minuutiksi. Anna vetäytyä pari minuuttia ja tarjoile.

tiistai 6. elokuuta 2013

Samettinen paputahna


Oman pihan härkäpapuja ei ole montaa tullut ainakaan toistaiseksi, mutta onneksi isoja valkoisia papuja (jotka ilmeisesti ovat sama asia) löytyy myös kaupasta sekä purkki- että kuivatavarana. Askartelin niistä viime viikolla porkkanasämpylöiden pariksi ihanan samettista paputahnaa, johon ohje ja inspiraatio löytyi Suolaa ja hunajaa -blogista. Mittasuhteissa ja yrttivalinnoissa sooloilin kuitenkin oman maun ja pihan tarjonnan mukaan, laitoin sitruunamelissaa, persiljaa ja korianteria. Papujen oma maku on sen verran neutraali, että mikä tahansa rakenteeltaan pehmeähkö yrtti sopinee joukkoon, näkisin ainakin mintun tai basilikan maistuvan tahnassa aivan mainiolta.

Tahnan teko oli helppoa ja helpommallakin voi päästä, jos valitsee valmiiksi kypsennetyt purkkipavut. Jos tykkäät hummuksesta tai muhammarasta, niin tykkäät tästäkin :) Toivottavasti te muut olette onnistuneet papufarmarina minua paremmin!

Samettinen paputahna 

200g kuivattuja, isoja valkoisia papuja (tai vastaava määrä purkkikamaa)
1/2-1 sitruunan mehu
iso kimppu sekalaisia yrttejä oman maun mukaan (minulla persiljaa, korianteria ja sitruunamelissaa)
75g maustamatonta tuorejuustoa
1 iso valkosipulinkynsi
reilu loraus oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

1. Jos käytät kuivattuja papuja, huuhtaise ne edellisenä iltana ja jätä likoamaan yön yli. Huuhtaise vielä liotetut pavut ja keitä niitä reilun tunnin ajan, kunnes pehmenevät. Valuta ja anna jäähtyä huoneenlämpöisiksi. Purkkipapujen kanssa voit jättää tämän vaiheen väliin ja aloittaa seuraavasta kohdasta.

2. Kippaa pavut kulhoon ja mausta suolalla, pippurilla ja oliiviöljyllä. Soseuta papuja hieman sauvasekoittimella. Silppua mukaan yrtit ja sitruunamehu, sekä purista joukkoon valkosipuli. Soseuta
tahnaksi. Lisää lopuksi vielä tuorejuusto ja soseuta hieman lisää, kunnes tahna on sileähköä. Tuorejuusto tekee tahnasta samettisemman ja kermaisen, mutta sen voi myös jättää pois, jolloin saat pavuista vegaanisen version.

perjantai 2. elokuuta 2013

No onkos tullut joulu, nyt kesän keskelle...


Moni joulupöydässä tarjottava juttu on ihan mainiota myös kesällä. Graavikalat ja sillit kuuluvat aika luonnollisesti tähän kategoriaan, mutta hiljattain mieleen tuli myös rosolli Siskot kokkaa -blogin taannoisesta punajuurikirjoituksesta. Nyt loppu(?)kesästähän se on ihan parasta  raaka-aineiden puolesta mutta jostain syystä harvemmin tulee kesällä tehtyä. Tuumasta toimeen, ja kesärosolli oli pian pyöräytetty. Uusia punajuuria, porkkanoita, sipulia, perunoita sekä vähän omenaa ja maustekurkkua.

Se, mikä on rosollia ja mikä on sillisalaattia, vaihtelee tekijöittäin, samoin kuin se, mitä sinne salaattikulhoon ihan lopulta päätyy. Itse kutsun tuotostani aina rosolliksi vaikka normaalisti sinne menee sekaan silliäkin. Nyt silli jäi pois, mutta kyllä tuo salaatti sitä kaipaa, se tuo makuun mukavan täyteläisen, suolaisen vivahteen. Kompensoin laittamalla maustekurkkua hieman ohjetta enemmän. Toinen vaihteleva käytäntö koskee punajuuria; etikkapunajuurta vai ei? Kukin tyylillään, mutta minusta "oikeaan" rosolliin eivät etikkapunajuuret kuulu, vaan punajuuret keitetään tuoreista mukuloista. Etikkaisuutta saa säädeltyä maustekurkulla.

Allaoleva ohje sopii sekä kesään että jouluun, mutta tarkkoja määriä on vaikea arvioida, niin paljon riippuu juuresten koosta ja siitä, laittaako mukaan silliä vai ei. Maistelu on paras konsti varmistaa, että mittasuhteet ovat kohdillaan :)

Rosolli

1 nippu punajuuria (5 pienehköä juurta)
1 sipuli tai kaksi kesäsipulia varsineen
2-3 uutta perunaa
2-3 uuden sadon porkkanaa
1-2 maustekurkkua
1/2-1 omena
(1 sillifile)

1. Höyrytä kokonaiset punajuuret, porkkana ja perunat kuorineen juuri ja juuri kypsiksi. Näistä punajuuri vaatii pisimmän kypsymisajan. Anna juuresten jäähtyä ja kuori ne.

2. Pilko kulhoon pieniksi kuutioiksi punajuuret, sekä ainakin osa perunoista ja porkkanoista. Lisää sipuli, maustekurkku, omena ja silli. Rosolli saa lopullisen värinsä vasta hetken muhittuaan, joten tässä kohtaa se saattaa näyttää liian vaalealta, vaikka mittasuhteet olisivatkin kohdillaan. Anna siis vetäytyä hetken ja maistele, ja jatka tarpeen mukaan eri komponenteilla.