Englantilainen teehuone Juvalla

Viikonloppuna tuli harrastettua hieman maakuntamatkailua viitostietä pitkin.  Normaalisti teemme pitkätkin autoreissut aika määrätietoisesti kohteesta A kohteeseen B, mahdollisimman lyhyillä ja vähillä stopeilla. Olemme huomanneet, että sekä me että koirat väsymme tällä taktiikalla vähemmän, kuin silloin, jos pidämme reilut tauot mutta joudumme viipymään tien päällä pidempään. Määränpäässä on sitten mukava rentoutua.

Tällä kertaa olimme kuitenkin harvinaisesti isännän kanssa ihan kahdestaan liikkeellä. Seisojat olivat päivähoidossa ja meillä ei ollut matkalla sellaista määränpäätä, johon tarvitsisi kiirehtiä jäädäkseen. Niinpä yksi retken ajatuksista oli poiketa muutamassa hyväksi kehutussa pysähdyspaikassa, kun reissun luonne hyvin sellaiseen sopi.

Juvalla sijaitseva TeaHouse of Wehmais kuulostaa sen verran hassulta yhtälöltä, että olihan se nähtävä. Englantilainen teehuone, Juvalla. Oikeesti? Arviot paikasta ovat olleet kuitenkin erittäin positiivisia, joten sinne kurvasimme mekin. Teehuone sijaitsee melkein viitostien varrella, pari kilometriä Juvan liittymästä ja ABC:lta Pieksämäelle päin. Parin kilometrin lenkistä ei kannata huolestua, matka oli niin lyhyt, että suuren huoltoasemaketjun parkkipaikallakin tulisi varmaan kurvailtua saman verran.

Itse paikka on kauniin kartanomiljöön sivurakennuksessa, yhdessä saman talon Butiken på Landetin kanssa. Sisustus on romanttistakin romanttisempaa ruusukuosia, jota osasin lukemani perusteella odottaa mutta isännälle meni hieman liian tyttömäiseksi ;) Pilvisenä arkipäivänä olimme sen hetken ainoat asiakkaat, mutta ihmisiä piipahti samassa yhteydessä olevassa teekaupassa ja puhelin soi kokoustilauksia (salakuuntelija, minäkö?), kauppa tuntuu siis käyvän.

Listalta löytyi erilaisia teen kanssa nautittavia menuja, muutama irtotuote sekä tietysti hurjan montaa sorttia teetä. Varoituksen sana, kahvia en ainakaan listalta bongannut. Me otimme afternoon tea -menut, joihin kuului vapaavalintainen tee sekä valikoima voileipiä ja makea jälkkäri tai leivos. Minä valkkasin voimakkaan, savunmakuisen lapsangin ja isäntä jonkun vähän vähemmän tömäkän valkoisen teen.

Teet ja tarjottimellinen voileipiä (sööttien ottimien kera) saapuivat sukkelaan, naudanpaisti-piparjuurta, kurkku-tuorejuustoa ja kylmäsavulohta. Vanhana voileipäbaarin tätinä en kuitenkaan ihan täysiä pisteitä anna leiville; täytteet olivat kyllä maistuvia, mutta leipä oli hieman kuivahtanutta ja voikkarit sen verran jääkaappiviileitä, että ne oli varmaan kasattu etukäteen ja viettäneet hetken jääkaapissa. Ihan mukiinmeneviä ne kuitenkin olivat, maut tuoreita ja voittivat huoltoasemaketjujen tarjonnan. Jälkkäriksi saimme kaikin puolin herkullisen sitruunasemifreddon, ja teet olivat myös erittäin maistuvia, lapsangia ostimme mukaankin.

Hintaa afternoon tea -menuillemme kertyi 15 euroa per nuppi; könttäsummana listalla hinta näytti ehkä hieman kovalta, mutta asiaa hieman ajateltuani se ei enää sitä ollutkaan. Tuohon hintaan kuitenkin sai kolmea sorttia leipää, jälkkärin ja kunnon teetä (sikäli kun minä teejuntti siitä mitään edes tajuan ;), kaiken pöytiin tarjoiltuna. Laskeskelin myös, että huoltoasemallakin vastaava setti kustantaisi yli kympin, miljöö häviäisi teehuoneelle eikä pöytiintarjoilusta olisi tietoakaan. Olimme siis tyytyväisiä tähän pieneen lisäkierrokseen ja -elämykseen, ja suosittelemme sitä lämpimästi muillekin vähän erityyppisiä taukopaikkoja etsiville!

P.S. Aiempia kirjoituksia samasta paikasta löytyy ainakin Suolaa & Hunajaa ja Sillä Sipuli -blogeista.