Ateriatauko Heinolan Heilassa

Kerroin aiemmin teetauostamme Juvan englantilaisella teehuoneella. Samaisella reissulla testasimme paluumatkalla myös Heinolan Heilan ruokapalvelut, mutta siitä jäi aiemmin kirjoittamatta (miten niin päivitykset lagaavat? ;). No, parempi myöhään...

Itse olen toistaiseksi osunut paikalle vain aukioloaikojen ulkopuolella, mutta Heinolan ABC: kupeessa sijaitseva lähiruoka- ja luomukauppa/ravintola Heila on saanut säännöllisesti mainintoja ja kehuja kanssabloggaajien keskuudessa. Yleensä esiin nousee kuitenkin lähinnä myymäläpuolen tarjonta.

Nyt kävimme jo menomatkalla tankkauksen yhteydessä pistämässä nenämme ovesta sisään ja toteamassa, että ravintolapuolen harmaahirsi - olkoonkin ehkä kliseistä - näytti huomattavasti ABC:n vastaavaa viihtyisämmältä, ja päätimme ottaa asiaksemme ehtiä takaisin aukioloaukojen puitteissa ja nimenomaan syömään.

Palasimme siis hieman illemmalla, ja saimme helposti pöydän. Ovensuuhun kirjatuista päivän annoksista muutama oli jo loppunut, mutta osaa sai vielä. Me katsastimme kuitenkin tarjontaa à la carte -listalta, josta isäntä päätyi valitsemaan karitsan paahtopaistia ja minä (totaalisen epäsesonkista) taikinakuoreen kääräistyä sorsanrintaa. Lisäksi tankkasimme alkupalaa salaattipöydästä, jonka tarjonta oli raastepainotteista mutta raaka-aineet tuoreita ja hyviä; erityiskiitos tuoreesta ruisleivästä ja sämpylöistä, jotka vaikuttivat paikan päällä tehdyiltä.

Pääruokien suhteen mielipiteemme olivat hieman ristiriitaiset; Sorsa oli ihan ok mutta hieman liian kypsä minun makuuni, kyseessä saattoi olla taikinakuoressa valmistamiseen liittyvä ominaisuus, mutta liha vaikutti hieman keitetyltä kuorensa sisällä. Lisukkeiltaan annos oli oikein pätevä. Isännän setin kanssa kävi toisin päin; lisukkeet jäivät hieman valjuiksi, mutta karitsan paahtopaisti oli ihan mielettömän hyvää, ja suola ja mausteet juuri kohdillaan.

Kahden hengen annokset listalta kustansivat viitisen kymppiä ja pääruokien hintahaarukka näytti olevan n. 18-28 euron välillä. Liitutaululle kirjatut päivän annokset olivat puolestaan huokeampia. Kaiken kaikkiaan kalliimpaa kuin naapurin huoltoasemalla, mutta parempia ja mielenkiintoisempia olivat annoksetkin ja hintaan kuului kuitenkin alkusalaattipöytä. Poistuimme siis ihan hyvillä mielin ilman, että olisimme kokeneet tulleemme ryöstetyiksi.

Pyörähdin aterian jälkeen muuten myös kaupan puolella hakemassa seuraavaksi päiväksi aamiaistarpeita sekä tuliaisia koiranhoitopoppoolle. Kaupan saamat kehut ovat täysin paikallaan, erityisesti lihatiski oli erittäin komea!