lauantai 1. elokuuta 2015

Monikkoperheystävällinen feta-kylmäsavulohipiirakka


Verrattuna esikoisen vauva-aikaan, arki kahden vauvan ja yhden taaperon kanssa on kieltämättä haastavaa. Välillä on hiljaisiakin hetkiä, mutta ne loppuvat usein arvaamattomasti täyteen kolmen lapsen kakofoniaan, tilanteet kiihtyvät nollasta sataan silmänräpäyksessä. Lastenhoidon lomassa suurin osa muista asioista tehdään joko yhdellä kädellä tai juosten niinä lyhyinä hetkinä, jolloin molemmat kädet sattuvat olemaan vapaina.

Sama sääntö pätee tietysti myös ruuanlaittoon. Siitä huolimatta yritän tehdä ruokaa mahdollisimman paljon, vaikka välillä saankin kommentteja, että miksi ihmeessä minä hullu rasitan itseäni ruuanlaitolla. No siksi, että minulle se on henkireikä. Siinä missä joku stressaa siitä, että ruokaa pitäisi tehdä, minun mieleni saa matalaksi einesten tuijottelu, se, etten pääse tekemään ruokaa. Ja siinä missä joku virkistyy pienistä tupluureista, minä virkistyn onnistumisista keittiössä. Oman toipumisenkin kannalta on parempi pysyä liikkeessä kuin maata sohvannurkassa, siitä se arki sitten lähtee.

Jonkin verran joutuu kuitenkin tekemään kompromisseja, koska aika on kieltämättä kortilla. Siksi ihan mahtavaksi jutuksi osoittautui tämä suolainen piirakka, jota tarjosin ensimmäisille rotinoille tulijoille. Piirakan valmistus onnistuu modulaarisesti, eli pohjan, täytteen ja päälle tulevan salaatin saattoi tehdä erikseen, jättää odottamaan ja käyttää välissä aikaa muihin asioihin - juuri sellaista ruuanlaittoa, mikä sopii (monikko)lapsiperheille! Aktiivista työtäkään ei osiin mennyt yhteensä kuin parikymmentä minuuttia, täydellistä.

Näitä ns. salaattipiirakoita, eli suolaisia piirakoita joiden jujuna on päälle laitettava, raikas ja freesin näköinen salaatti, näkyi keväällä netissä ja lehdissä enemmänkin. Olin yhden ohjeen korvamerkannut jo jostain viime talven tai kevään Glorian Ruoka & Viinistä, mutta koska kyseinen numero odottaa edelleen purkamistaan muuttolaatikosta, tein lopulta piirakan ihan oman pääni mukaan. Pohja oli pitkälti tutun ja helpon luotto-ohjeen mukainen, täytteeksi laitoin fetaa ja salaattipäälliseen kylmäsavulohta. Piirakka on sopiva halkaisijaltaan 27 cm vuokaan. Juustovalinta olisi saattanut olla joku voimakkaampikin, mutta syömäporukkaan kuuluvien lasten vuoksi feta oli turvallinen vaihtoehto, ja taatusti myös sopiva kylmäsavulohen kaveriksi. Tätä piirakkaa suosittelen lämpimästi kiireisille leipureille!

Feta-kylmäsavulohipiirakka (n. 6 palaa kahvisuolaiseksi, neljälle kevyeksi lounaaksi)

4 dl vehnäjauhoja
150g voita
ripaus suolaa
2-3 rkl rahkaa

täyte:

4 munaa
150g fetaa (salaattijuustoa)
200g kermaviiliä

päälle:

kourallinen mieleisiä salaatinlehtiä
1/2 pienehköstä kurkusta
1/2 punasipulia
2 rkl sitruunamehua
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl hunajaa
ripaus suolaa
rouhaisu mustapippuria

n. 6 viipaletta hyvää kylmäsavulohta

1. Ota voi hetkeksi huoneenlämpöön pehmiämään. Voitele piirakkavuoka. Nypi kulhossa sekaisin vehnäjauhot, suola ja pehmennyt voi. Lisää rahka ja sekoita vain sen verran. että taikina muuttuu tasaiseksi. Painele taikina tasaisesti piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Jätä jääkaappiin viilenemään (ainakin hetkeksi, mutta kestää odotella pidempäänkin).

2. Vatkaa kulhossa munat ja kermaviili tasaiseksi seokseksi ja murusta joukkoon feta. Kaada täyte piirakkapohjan päälle. Paista 180-asteisessa uunissa n. 45 minuuttia tai kunnes piirakan pinta ja reunat saavat kauniin värin.

3. Revi salaatinlehdet suupaloiksi kulhoon. Viipaloi mukaan kurkku ja sipuli. Sekoita salaatille kastike oliiviöljystä, sitruunamehusta ja suolasta, mausta suolalla ja mustapippurilla. Kääntele kastike varovaisesti salaatin joukkoon..

4. Koristele piirakka juuri ennen tarjoilua kylmäsavulohiviipaleilla sekä reilulla kourallisella salaattia.

2 kommenttia:

  1. Ihanan näköinen piirakka! Maistuis varmasti täälläkin! Nostan kyllä sinulle hattua ja ymmärrän niin hyvin, että keittiössä väsyy mutta samalla piristyy kun saa olla omien kulhojen ja mausteiden kanssa, puuhailla omia juttuja.. ja lopussa vielä koko perhee nauttii:)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Ja parit päivä- tai yöunet voi aina vaihtaa keittiöhommiin, ne virkistävät ;)

    VastaaPoista