tiistai 16. syyskuuta 2014
Merimiespihvi
Samaa ruokaa koko perheelle -ajatuksella tein tällä kertaa merimiespihviä. Yksinkertaisten ainestensa puolesta se sopii melkein kenelle tahansa eivätkä mausteetkaan hirvitä päätä, maku tulee suurimmaksi osaksi paistoliemestä sekä haudutuksesta. Olutta merimiespihvissä on, mutta alkoholi haihtuu siitä kypsennettäessä, tai sitten voi käyttää ihan alkoholitontakin vaihtoehtoa, kuten minä tällä kertaa tein. Tai siis, meillä oli jääkaapissa sekä alkoholiton olut että joku normaali, holillinen tuontiolut, ja kun ehdotin tuontioluen käyttöä merimiespihviin, isäntä aika napakasti sanoi, että ei. Hän sai pitää pullonsa.
Lapsen versio poikkesi allaolevasta ohjeesta niin, että viipaloituani perunat, ruskistettuani sipulit ja lihat ja sekoiteltuani liemen käytin osan materiaalista ensin erillisen lastenannoksen kasaamiseen, ja lisäsin vasta sitten suolan sipuliin, lihaan ja liemeen, joista kasasin aikuisten annoksen. Aikuisten satsiin ripottelin lisäksi suolaa perunakerroksiin.
Merimiespihviin liittyy meillä myös hauska, anopin kertoma tarina. Kertoman mukaan isäntä tykkäsi pikkuisena kovasti vauvanruokahyllystä saatavasta merimiespihvisoseesta, ja anoppi oli tuumannut, että tekisi ihan oikeaa merimiespihviä lapsilleen. Se ei ollutkaan vaan sitten isännälle oikein kelvannut, vaan se juttu oli nimenomaan se teollinen purkkiruoka. No, kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin kotitekoinenkin upposi ihan hyvin. Ihmispoikanenkin söi merimiespihvin ihan mielellään sormiruokana, varsinkin liemessä maustuneet perunaviipaleet olivat hänelle mieleen. Silti, vaikka meillä ei varsinaisesti syljetä valmiiseen vauvanruokaan, en luultavasti uskalla koskaan maistattaa ihmispoikaselle merimiespihviä, koska pelkään, etten kestäisi vertailua ;)
Merimiespihvi (neljälle)
600g naudanpaistia
1 kg kiinteitä perunoita
3 isoa sipulia
muutama laakerinlehti
n. 10 maustepippuria
2-3 dl vettä
0,33 l olut (minä käytin tummaa Nikolaita)
suolaa
mustapippuria
voita ja öljyä paistamiseen
1. Ota paisti huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen valmistusta. Kuori ja viipaloi perunat n. puolen sentin viipaleiksi. Viipaloi lisäksi sipulit renkaiksi sekä paisti ohuiksi siivuiksi. Ruskista sipulit voi-öljyseoksessa ja laita syrjään odottamaan. Ruskista sitten lihaviipaleet muutamassa erässä molemmin puolin ja laita myös syrjään odottamaan sipulien kera. Mausta suolalla ja pippurilla, tai jos teet myös lastenannoksen, voit jättää maustamisen myöhemmäksi.
2. Kaada (pesemättömään) pannuun ruskistuksen jälkeen pari desiä vettä. Kaada mukaan olut ja lisää laakerinlehdet sekä pippurit. Sekoita puuhaarukalla pannun pohjaa myöten ja kiehauta. Mausta suolalla (paitsi jälleen, jos teet myös lastenannoksen, jätä maustaminen myöhemmäksi).
3. Lado lihaa, sipulia ja perunoita kerroksittain uunivuokaan, ripotellen hieman suolaa perunakerroksille. Jätä päällimmäiseksi kerrokseksi perunaa. Kaada liemi kerrosten päälle. Paista 175-asteisessa uunissa noin puolitoista tuntia ja anna vetäytyä vielä parikymmentä minuuttia ennen tarjoilua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Aah, herättää lapsuusmuistoja! Merimiespihvi oli yksi mun ehdottomista lempiruoista pienenä. Ihan se mamman itsensä tekemä, ei purkkiruoka ;)
VastaaPoistaTosin toinen suosikkini oli nimenomaan tölkissä ostettava tilliliha. Se oli vielä teininä mun ehdoton veneretki ruokasuosikki.
Minulla taas on aukko sivistyksessä tillilihan kohdalla. Mitään ennakkoluuloja sen suhteen ei ole, mutta sitä ei vain ole sopivasti sattunut kohdalle. Pitäisi joskus kokeilla valmistaa sitä, mutta haluaisin ensin maistaa jonkun muun tekemänä, jotta tietäisin, millaista sen pitäisi olla :D
VastaaPoistaJuuri tänään sain kuulla, että äiti on nää sunkin ruoat ihan hyviä, muttä kyllä meidän kaikkien lempiruoka on mäkkärin happy meal ateria... :D
VastaaPoistaMerimiespihviä voisi kyllä itsekkin kokeilla valmistaa, kuuluu kyllä siihen kouluruoka trauma sarjaan.
Voi apua Minna! Olen ihan tyytyväinen, ettei oma lapsi osaa vielä puhua... ;D
VastaaPoista