maanantai 13. helmikuuta 2012

Fasaania, omenaista jallukastiketta ja röstiperunoita


Minulle tuli yllättäen tilaisuus kokata fasaania, kun seisoja sai viikonlopun treeneissä ensimmäisen saaliinsa hienosti onnistuneen riistatyön päälle. Vaikka emme olleetkaan metsällä, vaan kasvattajan kanssa ihan kontrolloiduissa treeniolosuhteissa fasaanipelloilla, olimme sekä minä, isäntä että erityisesti seisoja haljeta ylpeydestä :)
Olen aiemmin tehnyt riistalinnuista vain sorsaa, ja kanalinnuista vain kalkkunaa, helmikanaa ja kanaa, josta suurin osa tietysti broileria. Uuden raaka-aineen kanssa en halunnut lähteä näin ensimmäisellä yrityksellä kikkailemaan, vaan pitää paketin yksinkertaisena tutustumalla sen omaan makuun ja tekstuuriin. Homma oli sikäli tehty minulle helpoksi, että linnusta oli otettu lihat valmiiksi irti ennen sen saapumista keittiöön, joten minun ei tarvinnut puuttua perkaamiseen.

Makumaailman suhteen suunnittelin fasaania konjakki-kermakastikkeen kera, ja jotain makeaa komponenttia kaveriksi. Inspiraatiota löytyi useamman blogin resepteistä, oma luomukseni meni lopulta aika lähelle Kulinaarimurulan versiota. Samasta lähteestä löytyi myös ajatus tehdä fasaanin kaveriksi rakuunaporkkanoita, joita ei olekaan tullut aikoihin syötyä. Isäntä vuoli porkkanasta komeita käpyjä :) Calvadosta ei vaan ollut, ja joku - varmasti se sama tyyppi, joka hävittää joka toisen sukan pesukoneesta - oli juonut kaiken konjakin! Suomalaistin konjakkikastikkeen sitten jallukastikkeeksi, ja ihan hyvin toimi sekin.

Isäntä paistoi blinipannussa lisäkkeeksi vielä röstiperunoita, joita hän on himoinnut jo aiemmin. Niiden reseptin jaan vielä toisen kerran erikseen. Rakuunaporkkanat syntyivät höyryttämällä porkkanakävyt melkein kypsäksi, pyöräyttämällä ne kattilassa vielä voinokareen kanssa, ja ripottelemalla päälle hieman kuivattua rakuunaa ja suolaa.

Emme odottaneet fasaanilta suurempia, koska muita riistalintuja hehkutetaan yleensä sitä enemmän, ja se pääsikin yllättämään meidät iloisesti. Rintapalat olivat myös rakenteeltaan täydellisen pehmeitä ja mureita, koipia olisi ehkä voinut hauduttaa vielä jonkun tovin vaikka maku oli niissäkin hyvä. Söimme kaksin koko linnun, ja ihanteellisesti varmasti tarjoilisinkin yhden koiven ja yhden rinnan per ruokailija. Jos syöjiä kuitenkin on useampia ja lintuja vain yksi, saa siitä alkuruuan ja hyvien lisukkeiden kera venytettyä neljän hengen satsin.

Fasaania omenaisessa jallukastikkeessa

yhden fasaanin koipi- ja rintalihat
1 punasipuli
1 omena
nippu timjamia silputtuna
0,5 dl jaloviinaa tai konjakkia
2-3 dl kermaa
voita paistamiseen
n. 2 dl vettä
suolaa ja pippuria


1. Kuutioi sipuli pieniksi kuutioiksi ja raasta omena.
2. Ruskista fasaaninpalat nopeasti molemmin puolin kuumalla pannulla. Nosta syrjään odottelemaan ja mausta suolalla ja pippurilla.


3. Laske pannun lämpöä ja kuullota seuraavaksi punasipulia ja omenaa hetken verran samalla pannulla. Lisää silputtu timjami. Nosta lämpö uudestaan, kaada jaloviina pannuun ja anna kiehahtaa, kunnes alkoholin maku ehtii haihtua pois.

4. Lisää kerma ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Pienennä lämpöä. Nosta fasaanin koivet pannuun ja anna hautua pienellä lämmöllä n. 20 min. Lisää vettä tarpeen mukaan, jottei kastike ehdi keittyä liikaa kasaan.



5. Nosta rintapalat pannuun ja anna hautua vielä 10 min kunnes lihat ovat kypsiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti